sunnuntai 10. elokuuta 2014

Langaton salama käyttöön

Naputtelenpa tässä pari riviä langattoman salaman käyttöönotosta. Tämä ei ole tarkoitettu varsinaiseksi ohjeeksi eri salamalaitteille jo siitäkin syystä, että eri tapoja on monia. Mutta fiksu tyyppi pääsee alkuun oman salamalaitteensa tai -laitteiden kanssa kun hieman soveltaa. Toisaalta, fiksu ei tarvitse mitään ohjeita, ei nämä asiat sentään mitään rakettitiedettä ole. Minä olen onnistunut käyttämään salamalaitteita ihan vain pari sekuntia pähkäilemällä ilman ohjekirjaa, mutta ymmärtääkseni se ei kaikilta onnistu, joten toivottavasti tästä on apua edes jollekin.

Olen käyttänyt esimerkkinä Canonin laitteita.

Ensimmäinen vaihe on luonnollisesti varmistaa, että virtaa on saatavilla eli akut on ladattu tai paristot ovat voimissaan. Studiosalamalaitteiden kanssa on hyvä varmistaa, että sähkölasku on maksettu :-D

Seuraavaksi on saatava laitteet juttelemaan keskenään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lähettävä laite ja vastaanottava laite ovat samalla kanavalla. Tämähän nyt on kai itsestään selvää. Lisäksi vastaanottavan laitteen on oltava orjatilassa, eihän siitä mitään tule, jos kaikki vain lähettävät eikä kukaan ota vastaan :-)


Ylläolevassa kuvassa on vanha Canonin Speedlite ST-E2 -lähetin. Vaikka sillä on ikää jo vuosia, se toimii uudessakin kamerassa, tai ainakin se toimi omassa Canonin EOS 70D -mallissa ihan tuosta vain. Kuvassa virta on kytketty ja kuten näkyy, kanavaksi on valittu 1, joka on tämän mallin oletus.



Seuraavaksi valitaan salamalaitteesta orjatoiminto ja sama kanava kuin lähettimessäkin. Ylläolevassa kuvassa on Canon Speedlite 550EX -salama. Kuten näkyy, alhaalla oleva kytkin on työnnetty slave-asentoon, joka tarkoittaa orjasalama-asentoa. Salaman näytössä on oikeastaan vain yksi tärkeä asia aloittelijan kannalta: kanavanumero. Merkintä CH ja sen alla oleva luku 1 tarkoittavat, että salama on valmiina vastaanottamaan kanavalla yksi. Merkintä SLAVE ja vieressä oleva kirjain A tarkoittavat, että tämä salamalaite kuuluu orjaryhmään A. Ryhmällä ei periaatteessa ole merkitystä näin alkuvaiheessa, mutta esim. Canonin laitteilla joissakin tilanteissa salamalaitteet, jotka kuuluvat ryhmään C eivät välähdä.

Nyt kun lähetin ja salama ovat samalla kanavalla, ei tarvitse muuta kuin kytkeä lähetin kameraan (tässä Canonin tapauksessa kuvan lähetin laitetaan kameran varusteluistiin, siis yläosaan, johon myös salama laitetaan yksinään) ja aloittaa kuvaus. Jos ei muutoksia ole tehty, salamat toimivat nyt automaattisesti kameran ohjaamina, joten teoriassa kuvat pitäisivät olla oikein valotettuja. Mutta käytännössä pientä hienosäätöä tulee ainakin itse tehtyä silloin harvoin kun salamalla kuvaan, mutta se ei nyt kuulu tähän aiheeseen.

Periaate on sama langattomien studiosalamalaitteiden kanssa. Eli vielä kerran: lähetin ja salamalaite samalle kanavalle ja salamalaitteet orja-asentoon eli vastaanottamaan. Jos studiosetissä ei ole käytetty orjatoimintonimitystä, niin sitten vain käyttöohjetta lukemaan, että mikä on vastaava toiminto nimeltään. Jos salamalaite ja kamera on eri valmistajilta, joudutaan (todennäköisesti) valotus hoitamaan käsisäädöillä. Yleensä automaattivalotus toimii vain silloin, kun kaikki laitteet ovat samalta valmistajalta. Näinhän pääsääntöisesti ei ole, jos käytetään studiosalamalaitteita. Silloin luonnollisesti salamalaitteiden välähdysteho säädetään käsin ja kamerasta säädetään sekä aukko että aika käsin siten, että lopullinen valotus on kohdillaan.

Yksi asia on vielä otettava huomioon. Riippuen laitteesta, tiedonsiirto voi tapahtua eri tavoin. Ylläolevat Canonin laitteet juttelevat keskenään infrapunalla, mutta myös radiotaajuutta ja optista järjestelmää on käytössä. Järjestelmästä riippuen näköyhteys laitteiden välillä on joko tarpeen tai sitten ei. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos ulkona kuvaa. Sisätiloissa esim. infrapuna heijastelee seinistä ja muista pinnoista sen verran hyvin, ettei näköyhteyttä välttämättä tarvita lähettimen ja salamalaitteen välillä.

Joissakin uusissa kameroissa on valmiina langaton salamaohjaus. Esim. omassa 70D-mallissa tällainen on ja se on optinen järjestelmä. Sen käyttöönotto ei ole vaikeaa, muutama napsaus valikoissa ja se on valmis käyttöön. Näin se käy:


Nostetaan pikkusalama ylös, siis otetaan käyttöön. Siirrytään valikkoon ja valitaan toinen kohta vasemmalta ja sieltä salamaohjaus.


Seuraavaksi mennään näpertelemään sisäisen salaman asetuksia, kuten ylläolevassa kuvassa.


Valitaan langaton toiminto päälle.


Siellä on kolme vaihtoehtoa, ylläolevan kuvan mukaisesti ulkoinen salama toimii.

Nyt se tärkein vaihe: tarkistetaan, että ylläolevassa kuvassa kanavanumero on sama kuin erillisessä salamalaitteessa. Jos ei ole, niin muutetaan joko salamassa tai kamerassa kanavat vastaamaan toisiaan. Tämän jälkeen poistutaan valikosta ja kuvaus voi alkaa. Kamera hoitelee salaman, käyttäjän ei tarvitse siitä huolehtia. Toki, kun taidot kehittyvät, niin salaman säätöjä voi muunnella melko hyvin.

Ylläolevaa ohjetta kun soveltaa, niin pitäisi muidenkin kameroiden vastaava toiminta lähteä käyntiin.

Vaikka tämä nyt menisi jankuttamiseksi, niin vielä kerran: laitteiden kanavat samoiksi niin lähettävässä kuin vastaanottavissakin laitteissa.

Jos käytössä on vanhempaa laitteistoa, kuten oma studiosalamalaitteistoni on, niin ne ovat langallisia eikä niissä tarvitse välittää kanavanumeroista yhtään mitään. Sen kuin vain johto kiinni ja kuvaamaan. Mutta ei automaattiasetuksilla, vaan käsisäädöillä eli se "pelottava" M-asento :-D

2 kommenttia:

  1. Kiitos! Ostin juuri Canon 70D kameraan irtosalaman ja siihen lähettimen. Ilman näitä neuvoja en todennäköisesti olisi omin voimin pystynyt saamaan näitä toimimaan :)

    VastaaPoista